Ajattelin kirjoitella tänne blogiin kokemuksiani Etiopian
lomasta,jonka vietin reenailun merkeissä pääsiäisenä. WOW tulee ensimmäisenä
mieleen kun reissua muistelen :D Maratonkaverin yllyttämänä varasin vuoden
alussa lennot ja lähtöpäivänä pakatessani mietin jo, että mihin ihmeeseen oon taas
itteni laittanut..mutta kyllä kannatti lähteä! Lensin siis Addis Abebaan, jossa
kerkesin viettäää yhden yön ja aamusalin jälkeen suuntasin kuskini kanssa
Bekojiin, jossa varsinaiset juoksutreenit pidettiin. Bekojistahan tulee muuten
maailman luokan juoksijoita, kuten Kenenisa Bekele, Haile Gebreselassie ja
Tirudesh Dibaba, joten oli jännää nähdä millaiset treeniolosuhteet siellä
oikein oli..
Juoksutreenit oli joka aamu yleensä klo 7.30, pari kertaa jo
klo 7.00 ja ne kesti about tunnin tai vähän pidempään. Huomasin jo ekojen
treenien aikana, että juoksijoilla on tapana kiihdyttää vauhtia 15 min
lämmittelyssä loppua kohden kokoajan.. En millään pysynyt niiden kyydissä
sitten, kun vauhti alko kiristyä :D Olin myös muuten ainut ulkomaalainen
treeneissä ja sainkin paljon huomiota, hihi :p Kaikki muut taisivat olla
paikallisia.. Valmentaja Sentayehu oli tosi mahtava ja sainkin selville, että
hän on itse aikoinaan kellottanut puolimaratonin 1:04, huh heijaa!
Alkulämmittelyn jälkeen vuorossa oli yleensä erimittaisia vetoja lyhyillä
palautuksilla. Miun eka treeni oli 15 min hölkkäilyn jälkeen juosta 20x100m
100m hölkkä/kävely palautuksella ja sen muka piti olla kevyt treeni..NOOOT!
Bekoji taitaa olla jossain 2800 m korkeudessa merenpinnasta (en ihan
tarkkuudella tiedä, kun tuli niin monta eri vastausta korkeuseroa kysyessäni),
joten treenaaminen ei ainakaan alkuun ollut kovin helppoa. Huomasin, että
sykkeet huiteli ihan pilvissä (170:een taisi usein vedoissa kohota) ja
puuskutin kun mikä :D Miulla oli oma kirittäjä näissä vedoissa, ja vamentaja
usein huutelikin kentän laidalta näin ”Tiina, you have to follow him!”, jos
meinasin vähän jäädä jälkeen :p Sitten toinen seikka korkeuseron lisäksi, mikä
teki juoksemisesta haasteellista oli maaperä. Se oli nimittäin hirmu epätasainen,
mutainen ja raskas.. Mulla oli lenkkareiden pohjissa varmaan kilon painavat
mutakerrokset, joten helpolla ei todellakaan päässyt.
Treeneissä juoksijat jaettiin eri ryhmiin: 800m-1500m, 5 km,
10 km, puolimaraton & maraton-juoksijoihin. Kerran miut laitettiin 10 km
tyttöjen ryhmään eikä kerrottu etukäteen juuri mitään treenin sisällöstä.
Kauhulla sitten odottelin, kun vedettiin shortsit jalkaan ja asetuttiin radalle,
että milloin ne lähtee pinkomaan, miten kovaa ja miten kauan tää rääkki kestää
(siis miten monta kierrosta pitää yrittää pysyä niiden perässä). Noh, jaksoin
vissii kaksi 400m kierrosta pysyä niiden kannassa, ennenku aloin hyytymään
ja kolmannen kierroksen jälkeen oli jo pakko hypätä radan sivuun, oli niin
kovaa kyytiä :D Tytöt tais juosta 5 kierrosta.. ja varmaan toisen ellei jopa
kolmannenkin samanlaisen setin.
Juostiin aika usein radalla ja nurmikentällä ja siis toi
ratahan ei mikään tartan ollut vaan mutapohjainen hiekkarata. Viimiset treenit
pidettiin metsässä ja siellä juoksin n. 55 min lenkin vaihtelevassa maastossa
ja pari vetoakin siinä kerettiin kiskaista. Treenin loppuun tehtiin aina
koordinaatioharjoituksia ja sitten vielä lyhyet venyttelyt, jotka noudatti aina
samaa kaavaa. En kyllä yhtään ihmettele, miten sieltä tulee niin kovia
juoksijoita, kun ne treenaa sellasissa olosuhteissa. Ai että, kun pääsin
viimeisenä päivänä Addis Abebassa juoksemaan Jan Meda –nurmikentälle ( jonne
kokoontuu juoksijoita aamutreeneihin) niin, että tuntu juoksu kevyeltä ja
helpolta.. Korkeuseroa oli paljon vähemmän ja maaperä huomattavasti tasaisempi.
Se oli myös hauskaa, että paikallisilla oli tapana kannustaa kovasti kun
juoksentelin kenttää ympäri J
Treeniyhteenveto:
·
8 juoksutreeniä
·
2 kuntosali/kuntopiiritreeniä
·
4h vuorenvalloitusreissu kävellen
·
yli 2000 vatsaa
·
venyttelyt
Running Across Borders-nimisen organisaation kautta
järjestin reissuni ja oli kyllä niin mahtava korkeanpaikan leiri, että oksat
pois!
Ps. Valmentajan tärkein neuvo oli, että nopeus on valttia ja jopa pitkien matkojen juoksijoiden on sitä harjoitettava mahdollisimman paljon!
Juoksuterkuin
Tiina