Etiopian juoksuleiri

Ajattelin kirjoitella tänne blogiin kokemuksiani Etiopian lomasta,jonka vietin reenailun merkeissä pääsiäisenä. WOW tulee ensimmäisenä mieleen kun reissua muistelen :D Maratonkaverin yllyttämänä varasin vuoden alussa lennot ja lähtöpäivänä pakatessani mietin jo, että mihin ihmeeseen oon taas itteni laittanut..mutta kyllä kannatti lähteä! Lensin siis Addis Abebaan, jossa kerkesin viettäää yhden yön ja aamusalin jälkeen suuntasin kuskini kanssa Bekojiin, jossa varsinaiset juoksutreenit pidettiin. Bekojistahan tulee muuten maailman luokan juoksijoita, kuten Kenenisa Bekele, Haile Gebreselassie ja Tirudesh Dibaba, joten oli jännää nähdä millaiset treeniolosuhteet siellä oikein oli..

 

 

Juoksutreenit oli joka aamu yleensä klo 7.30, pari kertaa jo klo 7.00 ja ne kesti about tunnin tai vähän pidempään. Huomasin jo ekojen treenien aikana, että juoksijoilla on tapana kiihdyttää vauhtia 15 min lämmittelyssä loppua kohden kokoajan.. En millään pysynyt niiden kyydissä sitten, kun vauhti alko kiristyä :D Olin myös muuten ainut ulkomaalainen treeneissä ja sainkin paljon huomiota, hihi :p Kaikki muut taisivat olla paikallisia.. Valmentaja Sentayehu oli tosi mahtava ja sainkin selville, että hän on itse aikoinaan kellottanut puolimaratonin 1:04, huh heijaa! Alkulämmittelyn jälkeen vuorossa oli yleensä erimittaisia vetoja lyhyillä palautuksilla. Miun eka treeni oli 15 min hölkkäilyn jälkeen juosta 20x100m 100m hölkkä/kävely palautuksella ja sen muka piti olla kevyt treeni..NOOOT! Bekoji taitaa olla jossain 2800 m korkeudessa merenpinnasta (en ihan tarkkuudella tiedä, kun tuli niin monta eri vastausta korkeuseroa kysyessäni), joten treenaaminen ei ainakaan alkuun ollut kovin helppoa. Huomasin, että sykkeet huiteli ihan pilvissä (170:een taisi usein vedoissa kohota) ja puuskutin kun mikä :D Miulla oli oma kirittäjä näissä vedoissa, ja vamentaja usein huutelikin kentän laidalta näin ”Tiina, you have to follow him!”, jos meinasin vähän jäädä jälkeen :p Sitten toinen seikka korkeuseron lisäksi, mikä teki juoksemisesta haasteellista oli maaperä. Se oli nimittäin hirmu epätasainen, mutainen ja raskas.. Mulla oli lenkkareiden pohjissa varmaan kilon painavat mutakerrokset, joten helpolla ei todellakaan päässyt.

 

 

Treeneissä juoksijat jaettiin eri ryhmiin: 800m-1500m, 5 km, 10 km, puolimaraton & maraton-juoksijoihin. Kerran miut laitettiin 10 km tyttöjen ryhmään eikä kerrottu etukäteen juuri mitään treenin sisällöstä. Kauhulla sitten odottelin, kun vedettiin shortsit jalkaan ja asetuttiin radalle, että milloin ne lähtee pinkomaan, miten kovaa ja miten kauan tää rääkki kestää (siis miten monta kierrosta pitää yrittää pysyä niiden perässä). Noh, jaksoin vissii kaksi 400m kierrosta pysyä niiden kannassa, ennenku aloin hyytymään ja kolmannen kierroksen jälkeen oli jo pakko hypätä radan sivuun, oli niin kovaa kyytiä :D Tytöt tais juosta 5 kierrosta.. ja varmaan toisen ellei jopa kolmannenkin samanlaisen setin.

Juostiin aika usein radalla ja nurmikentällä ja siis toi ratahan ei mikään tartan ollut vaan mutapohjainen hiekkarata. Viimiset treenit pidettiin metsässä ja siellä juoksin n. 55 min lenkin vaihtelevassa maastossa ja pari vetoakin siinä kerettiin kiskaista. Treenin loppuun tehtiin aina koordinaatioharjoituksia ja sitten vielä lyhyet venyttelyt, jotka noudatti aina samaa kaavaa. En kyllä yhtään ihmettele, miten sieltä tulee niin kovia juoksijoita, kun ne treenaa sellasissa olosuhteissa. Ai että, kun pääsin viimeisenä päivänä Addis Abebassa juoksemaan Jan Meda –nurmikentälle ( jonne kokoontuu juoksijoita aamutreeneihin) niin, että tuntu juoksu kevyeltä ja helpolta.. Korkeuseroa oli paljon vähemmän ja maaperä huomattavasti tasaisempi. Se oli myös hauskaa, että paikallisilla oli tapana kannustaa kovasti kun juoksentelin kenttää ympäri J

Treeniyhteenveto:

·         8 juoksutreeniä

·         2 kuntosali/kuntopiiritreeniä

·         4h vuorenvalloitusreissu kävellen

·         yli 2000 vatsaa

·         venyttelyt

Running Across Borders-nimisen organisaation kautta järjestin reissuni ja oli kyllä niin mahtava korkeanpaikan leiri, että oksat pois!

Ps. Valmentajan tärkein neuvo oli, että nopeus on valttia ja jopa pitkien matkojen juoksijoiden on sitä harjoitettava mahdollisimman paljon! 

Juoksuterkuin

Tiina