sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Pyöräily ja rullaluistelumatka Espanjan Alicanteen ja Deniaan, 7-14.2.2015

ALICANTE 7-9.2.2015


Viime vuoden onnistuneiden Mallorcan ja Italian San Benedetto del Tronton pyöräily/rullaluistelumatkojen jälkeen päätimme tänä vuonna suunnata talvimatkamme Espanjan mantereelle, Alicanten seudulle. Monelle ehkä tuttu "Costa Blancana". Lento onnistuu kätevästi Norwegianin suoralla lennolla. 


Saavuimme Alicanteen lauantai iltana puoli seitsemän aikaan. Olimme vuokranneet kattoasunnon kaupungin keskustasta. Suunnitelmassa oli viettää 2 päivää Alicantesta ja tämän jälkeen suunnata noin 100km pohjoisempana sijaitsevaan Deniaan.
Alicanten  keskustan iltameno, talvisena lauantai iltana,  oli yllättävän vilkasta. Baarit ja lämmitetyt terassit täynnä eri ikäisiä juhlijoita. Yllättävää oli todeta seuraavana aamuna että kaupunki oli juhlinnan jälkeen todella siisti, löysimme yhden ainoan tyhjän Sol-pullon..kaupunkisiivous pelaa selkeästi paremmin kun Helsingissä


Sunnuntai aamun aamukävely mukavaa kahvilaa etsimässä. Ihmisiä ei ollut tähän aikaan, n klo 10, kovasti liikkeellä koska katolisessa maassa käydään sunnuntaina kirkossa.. Puolenpäivään aikaan sama paikka vilisi ihmisistä. Mukava keväinen sää noin 15 astetta, vaikka Alicantessa tammikuun viimeinen ja helmikuun ensimmäinen viikko ovat kylmimpiä.


Alicanten rantakatu


Alicanten ranta



Alicanten sataman kävelysilta, silta on hauskasti korotettu ja siinä oli paljon kävelijöitä/lenkkeilijötä


Aamiaisen jälkeen ohjelmassa oli ensimmäisen rullaluistelupaikan testaus. Itse en rullaluistele mutta SM-tason puolisoni harvemmin lähtee mihinkään reissuun ilman rullaluistimia. Alicanten satamassa on iso alue joka rakennettu Volvo Ocean Racen lähtöä varten. Kilpailun lähtö tapahtui Alicantesta lokakuussa 2014. Koska alue ei ole nyt käytössä se on suosittu rullaluistelu ja skeittipaikka. Paikka näytti sen verran mukavalta että minunkin tasoinen aloittelija olisi voinut rullata  siinä.





Volvo ocean race satama-alue



Herra Ajanki testailemassa asfalttia joka kuulemma oli aivan loistava.


Satama-alueen alussa on Volvo Ocean Race museo sekä tämä kilpa-purjevene komistus.
Aurinko lämmitti sen verran mukavasti että puolisoni vaihtoi kevyemmän asun päälle..ja aika hyvin sopi värit tuohon purjeveneeseen.
Kun Jaska luisteli kävin itse museossa. Pääsymaksua ei ole ja museo on todella mielenkiintoinen myös, minunlaiselle,ei purjehtijalle. Museossa myös Ocean Race simulaattori... aika menoa näissä veneissä näköjään tuolla valtamerillä on.. 



Maanantaina oli ohjelmassa Alicanten virallisen rullaluisteluradan testaus (taas puolisoni testaamana).  Radan pinnoite oli jonkin verran kulunut mutta hyvin siinä kuulemma luisteli. Päivä oli pilvinen ja muutama pieni sadekuurokin tuli mutta mieheni sai tunnin treenin tehtyä. Radan keskellä on jalkapallokenttä ja vaikka maalien takana on suojaverkot pallo voi kyllä lennellä radalle. Nyt kentällä ei ollut pelaajia. Rata sijaitsee Alicanten urheilukeskus-alueella, missä iso jalkapallostadioni sekä muita urheiluhalleja. Alue on puistoaluetta mistä löytyy myös kivoja juoksupolkuja.



DENIA 9-14.2.2015

Alicanten jälkeen suuntasimme maanantai iltapäivänä kohti Deniaa. Denia on erittäin suosittu talvipyöräilykohde sekä ammatti- että harrstepyöräilijöille.

Viime vuonna Mallorcan treenileirillä koimme ohjatut pyörälenkit käteviksi. Ei tarvinnut itse suunnitella tuntemattomassa paikassa lenkkiä eikä myöskään ajella karttaa katsoen. 
Ennen Denian matkaa olin ottanut selvää paikallisista pyöräilyoppaista ja treenileireistä.
Perusteellisten tutkimusten jälkeen päädyin siihen että brittiomistukseinen Traininspain (http://traininspain.net/) olisi meille sopiva. Mallorcan reissu oli tehty brittiläisen "Just Pedalin" kanssa  ja olimme todella tyytyväisiä heidän järjestelyihin, valitettavasti he eivät toimi Alicanten seudulla.
Traininspainin treenileirit ovat minun tasoiselle pyöräilijälle hieman liian kovia mutta heiltä voi myös ostaa yksityisen opastetun pyöräilyn hintaan 60 euroa n 3 tuntia. Hinta koski minua ja mieheäni, eli todella edullista.
Lisäksi heidän kauttaan voi vuokrata uuden Focuksen Cayo 6.0 maantiepyörän 25 euron päivähintan.
Olin sähköpostitse yhteydessä yrityksen omistajaajn John Feganiin (John@traininspain.net ) ja kerroin tulevasta matkastamme. John vastasi nopeasti ja asiatuntevasti meiliini ja sovimme 3 ns "ridesta", ja kahdesta Focuksesta kolmelle päivälle. Jos joutuisimme peruuttamaan "ridet" sateen vuoksi John hyvittäisi meille opastuksen hinnan mutta pyöristä ei tule hyvitystä. Alicanten sääolot tietäen olisi hyvin epätodennäköistä että sataisi 6 päivää putkeen..




Kuvassa John Fegan. 


John suositteli meille asuntoa samasta rakennuksesta missä hänen Cafe Ciclista toimii ja mistä pyöräretket alkavat. Varasimme hänen kauttaan 50 neliöisen kaksion hintaan 280 euroa/viikko (tuli halvemmaksi kun Booking.comin kautta)... yllätykseksemme vuokraaja olikin antanut meille 150 neiliöisen, kahden kerroksen, kattohuoneiston samaan hintaan...joskus on hyvä matkustaa off seasonilla. Näkymä, meren puoleiselta terassilta...kuvassa myös matkan ainoa ostos :)






Pyöräily 1, tiistaina 10.2.2015, 84 km



Ensimmäinen treenipäivä oli pilvinen ja noin 13 astetta...eli pitkät pyöräilyvaatteet oli puettava, mutta ei haitannut kun keli oli muuten hyvä. Lähtö Cafe Ciclistasta, ensimmäiset 25 km, paikkaan nimeltä Pego, ovat tasaista hyvää tietä. Vaikka reitti kulkee pääkadun varrella rantaa pitkin siinä on hyvä ajaa koska pyöräiljöille on tien viereen jätetty leveä pyöräkaista. Rantatie kuulemma jatkuu sileänä Valenciaan asti.
Pegon jälkeen seurasi helppo pieni 4-5% nousu jonka jälkeinen lasku oli myös helppo, suoraa loivaa laskua ja vain muutama mutka. Liikennettä tällä pätkällä todella vähän. Muita pyöräilijöitä kyllä näkyi. Ensimmäistä kertaa näimme ammattipyöräily-teemejä ja meno heillä kyllä on huikea ja ajavat oikeasti ryhmissä niin lähellä toisiaan kun vain mahdollista.. toista se on meikäläisellä joka tarvitsee aina useamman metrin turvavälin.

Laskun jälkeen saavuimme Sagraan, viininviljely kylään. Täällä on mukavia kahviloita mutta hieman viileän sään vuoksi jätimme ne väliin.
Sagrasta matka jatkui pikkukylien, viini, oliivi ja appelsiiniviljelmien läpi Orban kautta Parcentiin. Tällä pätkällä näkyi paljon pyöräilyteemejä, koska täältä kuulemma lähtee nousu (en muista nimeä) jota ammattipyöräilijät käyttävät testireittinä.
Parcentissa pieni patukka- / selänvenytystauko minkä kälkeen jatkoimme matkaa alas vuorilta. Pysähdyimme kahvi- /vessatauolle Alcanalin kylässä...
John kertoi meille loppumatkan reitin joka alussa olisi samanlaista "rollingia" (eli sileää ja pienempiä nousuja/laskuja) kylien läpi. Lopussa olisi parin kilometrin jyrkempi nousu Montgo vuoren yli takaisin Deniaan.
Ajelu oli todella mukavaa, asfaltti mitä loistavin, liikennettä vähän ja ne muutamat autot jotka näkyivät ottivat pyöräilijät hyvin huomioon. Välillä tulimme ohitetuksi ja välillä ohitimme itse.
Laskutkin menivät tänä vuonna paremmin kun viime vuonna Mallorcalla.  Valitettavasti laskuja ei voi hyvin harjoitella täällä kotisuomessa. 
Saavuimme nousuun ja kun takana oli jo 75km (pisin matka puoleen vuoteen) niin kyllä nousu tuntuikin jo jaloissa, mutta hyvin siitä selvittiin. Nousu alkaa kauniista Xabian pikkukaupungista ja nousee vuoren yli ja laskee alas Deniaan.


Nousu takana, nyt vielä alas.. Hieman pelkäsin laskua koska tiesin että nyt tulee olemaan serpentiini-lasku ja Mallorcalla ne olivat välillä tosi hanklia. Koska kärsin korkeanpaikan kammosta tämä myös joskus vaikeuttaa laskuja. John kertoi laskun vaikeat kohdat ja sovimme että John laskee omaa vauhtia ja me tulemme Jaskan kanssa, minun vauhtiani, perässä. Laskussa ei onneksi ollut kuin kaksi hieman jyrkempää mutkaa ja nekin vuorenpuolella eli selviydyin lakusta ihan hyvin. Laskun jälkeen Denian kaupungin läpi takaisinkahvilalle. Kahvilassa sitten herkullinen patonki ja kahvit palkinnoksi

Hieno reitti ja loistava opas olimme ajelun jälkeen tosi tyytyväisiä


Hieman väsyneenä mutta tyytyväisenä Cafe Ciclistan portailla...


Keskiviikoksi oli luvattu sadetta, joka tuli toki vasta illalla, mutta pidimme lepopäivän ja tutustuimme Deniaan. Kaupunki osottautui mukavaksi pikkukaupungiksi jossa elämää myös talvella. 
Iltapäiväksi olin varannut itselleni tunnin hieronaan Cafe Cilistan yhteydessä sijaitsevasta kauneushoitolasta. Hoitolaa pitää Johnin sympaattinen vaimo Maria joka on myös koulutettu hieroja. Tunnin hieronta maksoi 40 euroa. Maria oli loistava hieroja ja edellisen päivän jumit häipyivät.. Olin taas valmis seuraavan päivän treenille.



Pyöräily 2, torstaina 12.2.2015, 60.5 km

Torstain reitiksi John oli suunnitellut meille käynnin majakan luona, Costa Novassa.


Reitti lähti taas Cafe Ciclistasta, Denian keskustan läpi Montgo vuoren yli Xabian. Eli ajettiin sama nousu kun tiistaina mutta toisesta suunnasta. Nousu menikin huomattavasti helpommin kun oli levänneet ja hierotut jalat. Valitettavasti laskun puolella oli tietyö ja paluu samaa reittiä ei olisi mahdollinen. Laskun Xabiaan pystyimme sentään tekemään.
Xabiasta reitti meni loivasti nousten kauniin asuinalueen kautta majakkaan asti. Kesäisin Majakan kohdalla on ravintola mutta nyt se oli suljettu. Majakalta näkyin heinosti välimeri..






Majakalta laskeuduimme samaa tietä takaisin ja suuntasimme kohti Xabian rantaa ja wieniläiskahvilaa. Kahvilassa paluureitin suunnittelua koska emme voineet sen tietyön vuoksi nousta vuoren yli takaisin Deniaan. John kertoi että vuoren yli pääsisi toista reittiä joka kiertäisi tietyön mutta osittain siinä olisi 16% nousua. John oli sitä mieltä että selviän siitä itse en ollut varma, hankala tietää jaksaako vai ei, kun ei ole tottunut vuoriin. Pyörällähän on eri asia kun vaeltamisessa.. jos ei jaksa polkea kaatuu ja pyöräkengät jalassa pyörää on hankala taluttaa.. no päätökseksi tuli että kierrämme vuoren. 
Paluureitti olikin osaksi hieman tylsä vilkkaan autotien reunassa. Ja kun käännyimme La Xaran suuntaan tuli vielä aika kova vastatuuli. 
Deniaan tulimme toista reittiä kun edellisenä päivänä. Reitti kulki mukavasti appelsiiniviljelmien läpi ja loppu rantatietä pitkin takaisin kahvilaan.

Tämäkin päivä oli hieno ja Johnin reittivalinta, tietyöstä huolimatta, hyvä.


Pyöräily 3, 13.2.2015, 69.7 km

Perjantaiksi oli luvattu aurinkoinen päivä ja John oli täksi päiväksi valinnut meille oikean "climbin" eli 8 km nousun noin 6% keskimääräisellä nousulla. Osaksi 13% nousua.
Hieman jännitti mutta luotin että John parin päivän pyöräilyn jälkeen osasi arvioida jaksanko vai en.



Lähtö taas Cafe Ciclistasta ja lämmittelyä Pegoon asti. Keli mikä parhain, tyyntä ja aurinko lämmitti. Kun saavuimme Pegoon pysähdiymme vähentämään vaatetta, nousussa tulee lämmin. Johnilta tuli seuraava info, kun nousu alkaa se kestää n 45 minuuttia, reitillä tuskin autoja, ei risteyksiä pelkkää nousua ja kauniita maisemia...niin ja tietysti muita pyöräilijöitä.
Nousu alkoi, alussa hieman jyrkempi, ei tuntunut pahalta ollenkaan. Huomasin että minulle sopii jos poljen hieman suuremmalla vaihteella ja pienemmällä kadenssilla (pyörityksellä), mieheni polkee juuri toisinpäin. Tämä on  makuasia. Saavuimme 13% kohtaan..ei se ollutkaan niin paha, eli se edellisen päivän 16% olis kyllä sujunut ongelmitta, höh. Maisemat olivat todellakin hienot valitettavasti nousua ajaessa on hankala pysähtya kuvaamaan . 
Suunnilleen puolessa välissä takaa tuli vaaleansinisessä Astana-teamin puvussa ajava kaveri, kevyesti poljeskellen aika reipasta vauhtia. Moikkasi ohi ajaessa, Johnilta tieto, Astana Pro teamin ajaja joka asuu jossain Denian lähistöllä ja polkee usein kyseistä reittiä. Kyllä oli kevyttä kaverin meno, no oli kaverikin tosi kevyen näköinen, huh. 
Olimme sopineet Johnin kanssa että hän jossain vaiheessa jättää meidät ja polkee omaa vaiuhtia ylös ja odottaa sitten meitä ylhäällä..Kun kolmasosa oli jäljellä John sitten vauhdikkaasti jätti meidät. Vähän ajan päästä Astanan kaveri tulikin jo tosi lujaa alas....
No ylös päästiin ja yllätykseksi huomasin ettei "climbi" ollutkaan niin paha. Tulimme vielä ihan ok vauhdilla ylös.


Kiipeily ohi, alhaalla laaksossa näkyy Pego ja rannikolla Denia. 

No kun ylös menee, sieltä pitää myös tulla alas. Sovimme Johnin kanssa että hän menee omaa vauhtia ja odottaa alhaalla. Lähdin laskuun, Jaska odotti ylhäällä muutaman minuutin ennekuin lähti laskemaan perääni. Lasku meni ihan ok, edellen kädet jarruilla koko matkan... alkaa muuten tuntua käsissä, mutta kun en uskalla vielä täysillä laskea. Muistin kaikki Mallorcalla oppimani laskuvinkit. Kaksi kohtaa oli hieman hankalaa kun mutka piti laskea ulkoreunalta jyrkässä rinteessä.. no itseäni psyykkaamalla selvisin siitäkin. Kaksi kolmannesta laskettuani Jaska ajoi minut kiinni ja laskimme lopun yhdessä. Alhaalla John jo odottelikin meitä.

Seuraavaksi ajoimme ensimmäisen päivän kevyen nousun ja helpon laskun Sagraan. Sagrassa meidät ohitti kaksi, lujaa mopon perässä ajavaa ryhmää.. Kuulemma prot treenavat kilpailutilanteita näin..
Sagrassa pysähdyimme kahville, kuvassa John ja minä...


Tauon jälkeen matka suuntasi appelsiniviljelmien läpi kohti Deniaa.  Osa matkasta oli uudella asfaltilla mutta hieman karkealla sellaisella. Tämä tuntui hieman epämielyttävältä tärinältä ajaessa. Olimme varmaan tottuneen alueen supersileisiin asfaltteihin. Tärinässä rupesin kieltämättä ajattelemaan miltäköhän tuntuu kun prot ajavat Paris- Roubaixin , missä useampi mukulakivi osuus...
Loppupätkä oli sama kun torstaina La Xarasta Deniaan.

Taas yksi hieno pyöräilypäivä takana ja hienosti Johnilta valittu reitti.

Jos tälle alueelle haluaa tulla pyöräilemään niin suosittelemme  Johnin opastettuja retkiä.. ja muutenkin tutustumista Cafe Ciclistaan. Sieltä saa hyvää kahvia, lostavia patonkeja ja hyvia kakkuja...ja hinnatkin edullisia. Patonki ja kahvi 3.50...

Tässä vielä Denian maisemia


Asuntomme kadunpuoleisen terassin näkymä vuorille


Denian rantakatu perjantai iltana




Viikon pääasiallienen ruokavalio, grillattu mustekala ja grillatut vihannekset valkkarin tai Cavan kera (Kuva Alicanten Satamaravintolasta)



Mona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti